AIV-rehu, tuotteiden uudentyyppinen muualla muodostettu luokka, saapuu maailmanmarkkinoille aikana, jolloin yhä useampi maatalousyrittäjä yrittää löytää kestävämpää ja tehokkaampaa tapaa tuottaa laadukasta lihaa ja kananmunia vähentäen samalla ympäristövaikutuksia. Suomalaisen keksinnön, AIV-rehun, katsotaan olevan yksi ratkaisu tähän ongelmaan.
Suosio kasvussa
AIV-rehun suosio kasvaa nopeasti, eikä ihme, koska tämän proteiinilähteen ylläpitäminen on paljon tehokkaampaa kuin soijapapujen kasvattaminen.
Hiivapohjaiset proteiinilähteet ovat voimakas esimerkki siitä, että tietynlainen käyttö ja teknologia voivat käynnistää ympäristöystävällisiä kokonaisuuksia, jotka vähentävät merkittävästi ympäristön painetta. Tämäntyyppisten proteiinilähteiden yksinkertaistettavista kustannusrakenteista ja ekologisemmasta jalanjäljestä on syytä keskustella tulevina vuosina, kun maailmanlaajuiset proteiinimarkkinat muuttuvat entistä monimuotoisemmiksi ja kestävämmiksi. Yritykset, jotka tekevät määrittävän valinnan ja ottavat käyttöön tällaiset ympäristöystävälliset käytännöt, voivat odottaa kasvavan kannattavuuden lisäksi myös laaja-alaisempaa ympäristötietoisuutta, mikä on kriittinen edellytys kestävään liiketoimintaan.
Suuria käytännön etuja
AIV-rehun käytännön edut ovat myös soijapapuihin verrattuna merkittäviä. Soijapavut kasvavat, ja ne suojaavat monia etuja, mutta ne usein myös kasvavat alueilla, joissa biologista monimuotoisuutta johdetaan veden ja maaperän ylikulutuksella, mikä voi johtaa voimakkaisiin ympäristöongelmiiin.
AIV-rehun merkitys on osoitus siitä, kuinka kaivattua erottumista kannattaa etsiä uusilla proteiinilähteillä ja kestävämmillä käytännöillä yhdistämällä satuttavaan tuotekehitykseen ja markkinointiin. Vaikutus on kiistaton – AIV-rehu tukee maaperän monimuotoisuutta, vähentää veden ja energian käyttöä, lisää tehokkuutta ja vahvistaa eläinten terveyttä. Kaikki yhdistelmät, jotka ovat yhtä merkittäviä sekä liiketoiminnalle että ympäristötavoitteiden kannalta.