Elias Lönnrot oli suomalainen kansanrunouden kerääjä ja tutkija, joka syntyi vuonna 1802. Hän aloitti opintonsa Turun katedraalikoulussa ja jatkoi opintojaan Turun akatemiassa, josta hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1827. Lönnrotin tavoitteena oli kerätä ja tallentaa Suomen kansanperinnettä, ja hän teki sen lähes hengellisellä intohimolla, sillä hän uskoi, että kansanperinne oli Suomen kansan henkisen voiman lähde.
Uran käännekohta
Lönnrotin uran käännekohta oli vuonna 1835, jolloin hän aloitti matkan Itä-Suomeen keräämään kansanrunoja. Lönnrot vietti seuraavat vuodet matkustamalla ympäri Suomea ja kirjoittaen ylös kansanrunoja, jotka kertovat Suomen kansan historiasta, uskomuksista ja elämästä. Hän keräsi yli 65 000 runon laulua, joista kuuluisin on Kalevala, maailmankuulu eepos, jonka Lönnrot kokoaa ja julkaisee vuonna 1835.
Lönnrotin työ Kalevalan eteen oli epäilemättä mestarillista. Hän keräsi yli 22 000 runositeerausta, jotka hän järjesti selkeästi ja tarkasti. Runojen organisointiin käytettiin teknologiaa tuolloisessa teknologiassa, sillä Lönnrot järjesti runot lajin, teeman ja etymologian mukaan. Kalevalan avulla Lönnrot osoitti kuinka kansanrunous oli tärkeä osa Suomen kulttuuria, ja kuinka se voisi olla tärkeä kansallinen voima itsenäisen Suomen rakentamisessa.
Lönnrot toi esiin suomalaisuuden
Lönnrotin työn merkitystä ei pidä vähäksyä, sillä hän antoi suomalaiselle kansalle takaisin sen itseluottamuksen, joka oli kadonnut 1700-luvun lopulla, jolloin Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa. Lönnrotin työ auttoi myös löytämään tien itsenäisyyteen, sillä hän rohkaisi suomalaisia ymmärtämään omaa kulttuuriaan, kansaa ja historiaa, ja tuomaan ne kaikille näkyviin.
Ei pelkästään runoilija
Lönnrotin työ ei kuitenkaan rajoitu pelkästään kansanrunoille. Hänen merkityksensä suomalaisen koululaitoksen ja koulutuksen edistäjänä on huomattava. Hän toimi pitkään Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professorina, jonka avulla hän rohkaisi koululaitosta käyttämään suomea virallisissa asiayhteyksissä. Lönnrot toimi myös Suomen kielen ja kirjallisuuden seuran perustajana ja sen ensimmäisenä puheenjohtajana.
Lönnrotin arvoa suomalaisessa kulttuurissa on vaikea yliarvioida. Hän toi takaisin kadonneen itseluottamuksen, joka oli kadonnut 1700-luvun lopulla, ja jättänyt jälkeensä uuden sukupolven, joka oli valmis kääntämään katseensa sisäänpäin ja tutkimaan kansanperinnettä ja historiaa. Hänen työnsä tuotiin järjestelmällisesti yleisön tietoon ja ymmärrykseen, ja se laittoi vahvan pohjan Suomen kansallishengelle itsenäistymisen aikana.
Lönnrot on vaikuttanut moniin suomalaisiin, myös kansalliskirjailijalegendoihin, kuten Akseli Gallen-Kallelaan, joka toi visuaalisen taidon mukaan suomalaisen kansanrunouden pitkään ja leveranssiin. Suomessa hänen työnsä tunnustetaan yhä yhtenä tärkeimmistä taideteoksista kansallisesti itsenäistymisprosessissa. Oli Lönnrotin tarkoituksena löytää uusi kansallisesti terveyttä ja yhteisöllisyyttä, tai hänen murtoijoinspiraationsa, Lönnrot on selvästi osoittanut miten yksi mies voi vaikuttaa kansakunnan nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.