Suomen kansallisperhonen, paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus), on yksi maamme tunnetuimmista ja kauneimmista perhoslajeista. Nimi paatsamasinisiipi viittaa perhosen väritykseen, jossa sinisen vivahteet korostuvat. Vaikka paatsamasinisiipi on pienikokoinen perhonen, sen kauneutta on vaikea olla huomaamatta.
Paatsamasinisiiven aikuiset yksilöt aloittavat lentokauden keväällä lähinnä toukokuun alussa. Täysikasvuisen perhosen lento on erityisen kaunis ja kestää noin kuukauden ajan. Lämpiminä päivinä voi nähdä joukoittain paatsamasinisiipiä liitelemässä kukkien ympärillä. Ne syövät ahkerasti mesikasvien, kuten horsman ja apilan, kukkien mettä.
Koiras on täysin sininen päältä, ja sen siipien reunoja koristaa ohut musta juova. Naaraan siivet ovat siniset yläpuolelta, mutta etusiipien ulkoreunat ja takasiiven etureuna ovat suurelta osin mustanruskeat. Naaraan takasiivissä on myös tummia reunatäpliä. Molemmilla sukupuolilla siipiripset ovat valkoiset, mutta siipisuonien kohdalla ne ovat mustat. Siipien alapinta on hyvin vaalea sinertävänharmaa, tyvestä sinihärmäinen, eikä siipien alapinnassa ole punaista väriä mustassa täplityksessä. Mustilla täplillä ei ole valkoista reunusta. Toisen sukupolven yksilöillä siipien yläpinnan sininen sävy on tummempi. Siipiväli vaihtelee 23–32 mm.
Esiintyvyys
Paatsamasinisiipi esiintyy koko Suomessa ja se on yleinen laji etenkin metsäisillä alueilla. Perhosen toukat elävät isäntäkasveikseen valikoituneilla pensailla, kuten pihlajalla, vadelmalla ja puolukalla. Naaraat laskevat munat isäntäkasvien lehtien alapuolelle, josta toukat kuoriutuvat ja aloittavat kasvunsa syömällä kasvien lehtiä.
Paatsamasinisiipien yleisyydestä huolimatta lajin elinympäristön heikkeneminen on vaikuttanut niiden määrään. Metsien hakkuut ja niittyjen häviäminen ovat heikentäneet perhosen elinoloja ja uhkaavat monia muitakin perhoslajeja. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat olla merkittäviä, sillä lämpötilan nousu voi vaikuttaa perhosten lentokausiin ja isäntäkasvien saatavuuteen.
Suunnitelmallinen metsänhoito ja luonnonsuojelualueiden perustaminen auttavat koko ekosysteemiä säilymään. Myös hävittyjen niittyjen kunnostaminen, sekä mettä tarjoavien kasvien istuttaminen auttaa perhosia selviämään.
Paatsamasinisiipien yleisyys ja kauneus tekevät niistä suositun kohteen luontovalokuvaajille ja luontoharrastajille. Kukkaketojen ja metsämaisemien hiljaisuudessa voi kokea aitoa rauhaa, samalla kun voi ihailla paatsamasinisiipien tanssia kukkien ympärillä. Lajin hienostunut kauneus ja elinvoimaisuus kertovat suomalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja sitoutumisesta sen säilymiseen.
Paatsamasinisiiven merkitys Suomelle
Paatsamasinisiiven valinta Suomen kansallisperhoseksi on symbolinen ele, joka kuvastaa maamme luonnon monimuotoisuutta ja kauneutta. Laji edustaa suomalaisen luonnon herkkyyttä ja samalla sen vahvuutta ja sitkeyttä selvitä haasteista. Paatsamasinisiiven kuvastaa myös sitä, miten pienelläkin perhosella voi olla suuri vaikutus ihmisten suhteeseen luontoon ja sen suojeluun.
Suomen kansallisperhonen paatsamasinisiipi on kaunis ja herkkä perhoslaji, joka ilahduttaa sekä luonnossa liikkujia että luontoharrastajia. Sen kauneus ja elinvoimaisuus muistuttaa meitä vastuustamme luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja siitä, kuinka pienet teot voivat suojella ja vaalia perhosia ja muita luonnonvaraamme.