Mika Waltari oli suomalainen kirjailija ja kääntäjä, joka oli erityisesti tunnettu historiallisista romaaneistaan. Hän syntyi vuonna 1908 Helsingissä ja aloitti kirjoittamisen jo nuorena. Waltari toimi myös uransa aikana kääntäjänä.
Hänen kirjailijanuransa alkoi vuonna 1925, jolloin hän julkaisi ensimmäisen uskonnollisen kertomuksen nimeltään “Jumalaa paossa”. Teoksen esikoispainos julkaistiin Waltarin ollessa vasta 17-vuotias. Myöhemmin hän julkaisi useita muita teoksia, joissa hän käytti hyväksi laaja-alaista osaamistaan ja tutkivaa luonnettaan.
Kun hänen kirjailijanuransa oli alussa, hän kirjoitti monenlaisia kirjoja, mutta hän tuli tunnetuksi ennen kaikkea hänen historiallisten romaanien kautta, jotka sisälsivät arkeologista tutkimusta, uskonnollista ymmärrystä ja psykologisia piirteitä. Waltarin menestynein teos oli vuonna 1945 ilmestynyt “Sinuhe egyptiläinen“, joka kertoo egyptiläisestä lääkäristä Sinuhesta ja hänen elämästään. Kirja perustuu vanhaan egyptiläiseen legendaan ja koki valtavan suosion ympäri maailmaa, se jopa ylitti Waltarin oman käsityskyvyn.
Waltari oli kuitenkin huomattavasti enemmän kuin pelkkä kirjailija; hän oli myös uskonnollinen ja poliittinen henkilö. Hän oli varhain kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ja hän oli erittäin järjestelmällinen ja eurooppalaisesti orientoitunut. Hän oli perehtynyt perusteellisesti maailman kirjallisuuteen, filosofiaan ja historiaan, ja hänellä oli syvä kunnioitus suomalaista kulttuuria ja sen perinteitä kohtaan.
Monista hänen teoksistaan löytyy myös fantasian piirteitä, vaikkakin ne sijoittuvat usein historiallisiin tapahtumiin. Tämä oli erityisesti havaittavissa hänen teoksessaan “Turms, kuolematon“. Teoksessa päähenkilön takana oleva voima on elänyt jo monta tuhatta vuotta, ja se on kyennyt muuttamaan historian kulkua omaksi hyödykseen.
Tämä yhdistelmä historiallisia tapahtumia, tutkimuksen tekeminen ja postmodernista kirjallisuutta on tehnyt Waltarin teoksista maailmankuuluja. Hän on yksi Suomen tunnetuimmista kirjailijoista ja hänen teoksiaan on käännetty monta kertaa monille eri kielille. Waltarin teoksista voidaan todeta, että ne ovat jättäneet selvän merkin suomalaiseen ja maailmankirjallisuuteen.
Mika Waltari kuoli vuonna 1979. Hänen teostensa merkitys ei kuitenkaan ollut vain oman kirjailijakaarensa aikana, vaan ne olivat myös tekemässä historiaa suomalaisessa kirjallisuudessa. Vaikka hänen teoksensa käsittelivät usein menneisyyttä, ne olivat aina ajattomia ja ajan hermolla. Hänen teostensa lukeminen on nautinto jokaiselle, jota kiinnostaa historia, arkeologia, teologia ja psykologia – tai yleisesti kiinnostus maailmaa ja ihmistä kohtaan.