Aleksander Barkov syntyi Tampereella 2. syyskuuta 1995 jääkiekkoperheeseen. Hänen isänsä Aleksandr Barkov vanhempi on entinen venäläinen jääkiekkoilija, joka pelasi vuosina 1994 – 2004 SM-liigassa Tampereen Tapparassa. Barkov varttui Tampereella kaksikielisessä ympäristössä puhuen suomea ja venäjää, ja hänellä on sekä Suomen että Venäjän kansalaisuus. Jo lapsena Barkov osoitti lahjakkuutta jääkiekossa seuratessaan isänsä jalanjälkiä lajin pariin.
Ura Suomessa
Barkov liittyi Tapparan juniorijoukkueisiin ja debytoi seuran SM-liiga-miehistössä kaudella 2011 – 2012 vasta 16 vuoden iässä. Ensimmäisessä ottelussaan hän antoi heti maaliin johtaneen syötön ja hänestä tuli SM-liigan kaikkien aikojen nuorin tehopisteen tehnyt pelaaja. Barkov vakiinnutti pian paikkansa Tapparan hyökkäyksessä. Kaudella 2012 – 2013 hän teki runkosarjassa 53 ottelussa tehot 21+27=48, mikä oikeutti SM-liigan pistepörssin 9. sijaan. Barkovin kausi päättyi keväällä 2013 ennenaikaisesti loukkaantumiseen, mutta Tappara saavutti tuolloin SM-hopeaa. Kesällä 2013 Florida Panthers varasi 17-vuotiaan Barkovin NHL:ään toisena pelaajana koko varaustilaisuudessa ja näin hän siirtyi Pohjois-Amerikkaan huippulupauksena.
NHL-ura
Barkov teki NHL-debyyttinsä kaudella 2013 – 2014 ollen tuolloin liigan nuorin pelaaja. Hänen ensimmäiset NHL-kautensa olivat osin loukkaantumisten rikkomia, mutta hän paransi otteitaan tasaisesti vuosi vuodelta. Barkov vakiintui Florida Panthersin ykkössentteriksi ja pelasi usein samassa ketjussa Jonathan Huberdeaun kanssa. Kaudella 2018 – 2019 Barkov nimettiin Panthersin seurahistorian kymmenenneksi kapteeniksi, ja hän pelasi tuolloin läpimurtokauden tehden 96 tehopistettä, millä hän rikkoi Pavel Buren nimissä olleen seuraennätyksen yhden kauden pisteissä. Samalla kaudella hänet palkittiin Lady Byng Memorial Trophylla liigan herrasmiesmäisimpänä pelaajana. Barkovin läpimurrosta huolimatta Florida ylsi pudotuspeleihin vain kerran hänen ensimmäisen kuuden NHL-kautensa aikana.
Vuoden 2020 tienoilta alkaen Panthersin kurssi kääntyi nousuun. Seura eteni pudotuspeleihin neljänä keväänä peräkkäin 2020 – 2023. Kaudella 2020 – 2021 Barkov saavutti jo kuudennen peräkkäisen 50 tehopisteen ja 20 maalin kauden, ja samana vuonna hän voitti NHL:n parhaalle puolustavalle hyökkääjälle myönnettävän Frank J. Selke -palkinnon ensimmäisenä Panthers-pelaajana seuran historiassa. Barkov teki myös seurahistoriaa nousemalla ensimmäisenä Florida-pelaajana 200 maalin tekijäksi NHL:ssä. Keväällä 2023 hän johdatti kapteenina Panthersin 27 vuoden tauon jälkeen Stanley Cup -finaaleihin, joissa mestaruus jäi kuitenkin vielä saavuttamatta.
Stanley Cup -mestaruudet
Kaudella 2023 – 2024 Barkov johti joukkueensa uudelleen Stanley Cup -finaaleihin, ja tällä kertaa Florida Panthers voitti seuran historian ensimmäisen NHL-mestaruuden. Barkovista tuli samalla ensimmäinen suomalainen jääkiekkokapteeni, joka on voittanut Stanley Cupin. Hän oli pudotuspeleissä joukkueensa kantavia voimia tehden 22 tehopistettä 24 ottelussa ja pitäen esimerkillisellä kahden suunnan pelaamisellaan vastustajien tähtipelaajat kurissa kierros kierrokselta.
Panthersin menestys jatkui myös seuraavalla kaudella. Florida uusi mestaruutensa keväällä 2025, ja Barkovista tuli ensimmäinen eurooppalainen kapteeni, joka on johdattanut joukkueensa kahteen Stanley Cup -voittoon. Kauden 2024 – 2025 päätteeksi Barkov voitti kolmannen Selke-palkintonsa liigan parhaana puolustavana hyökkääjänä sekä sai King Clancy Memorial Trophyn tunnustuksena johtajuudestaan ja humanitaarisesta työstään jääkiekon parissa. Suomessa hänet äänestettiin Vuoden urheilijaksi alkuvuodesta 2025 tunnustuksena poikkeuksellisesta saavutuksesta – Barkovista tuli kyseisenä vuonna ensimmäinen jääkiekkoilija, joka on saanut tuon arvostetun tittelin.
Barkovin kauden 2025 – 2026 alku kuitenkin vesittyi vakavaan takaiskuun, kun hän loukkasi polvensa harjoitusleirillä syyskuussa 2025. Vamman vuoksi hän joutui polvileikkaukseen ja on ennusteiden mukaan sivussa koko loppukauden ajan.
Henkilökohtainen elämä
Aleksander Barkov on toisen polven jääkiekkoilija – hänen isänsä Aleksandr Sr. vaikutti Tapparassa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Barkov kasvoi Tampereella ja on kansallisuudeltaan kaksoiskansalainen (Suomi ja Venäjä), mutta edustaa kansainvälisissä kilpailuissa Suomea. Hän debytoi Leijonien paidassa jo teini-ikäisenä: Barkov valittiin Suomen joukkueeseen vuoden 2014 Sotšin talviolympialaisiin, jossa hän saavutti 18-vuotiaana olympiapronssia nuorimpana suomalaisena miesjääkiekkoilijana, joka on olympiamitalin voittanut. Barkovin isän mukaan maajoukkuevalinta oli lopulta helppo, sillä Venäjän puolelta häntä ei nuoruusvuosina koskaan lähestytty maajoukkue-edustuksen merkeissä.
Luonteeltaan Barkovia on kuvailtu rauhalliseksi ja vaatimattomaksi johtajaksi. Hän on halunnut antaa takaisin kasvattajaseuralleen: kesäkuussa 2020 Barkovista tuli Tapparan jääkiekkoilun liigajoukkueen osaomistaja noin kymmenen prosentin omistusosuudella. Aktiivipelaajana Barkov myös harrastaa jääkiekkoa rennommassa muodossa; hän on pelannut kesäisin rullakiekkoa ja voittanut rullakiekon Suomen-mestaruuden Team Haipin joukkueessa vuonna 2021. Jääkiekon ohella hänen vapaa-ajan harrastuksiaan ovat mm. tennis ja padel. Barkov tuli isäksi loppuvuonna 2021, kun hänen pohjoisamerikkalainen puolisonsa synnytti pariskunnalle pojan.
Saavutukset ja tunnustukset
Aleksander Barkovin saavutuksiin kuuluu merkittävä ura NHL:ssä, jonka kruunuina ovat kaksi Stanley Cup -mestaruutta (2024 ja 2025) Florida Panthersin kapteenina. Hän on voittanut NHL:ssä kolmesti Frank J. Selke Trophyn (vuosina 2021, 2024 ja 2025) parhaana puolustavana hyökkääjänä sekä kerran Lady Byng Memorial Trophyn (2019) ja King Clancy Memorial Trophyn (2025). Barkov on Panthersin seurahistorian kaikkien aikojen tehokkain pelaaja ja hänet on valittu NHL:n tähdistöotteluun vuosina 2018 ja 2023. Maajoukkuepaidassa hän on saavuttanut olympiapronssia (2014) ja maailmanmestaruuskilpailujen hopeaa (2016) Suomen joukkueessa.
Vuoden 2024 menestyksekäs kausi toi Barkoville myös arvostetun Vuoden urheilija -tittelin Suomessa vuonna 2025, ensimmäisenä jääkiekkoilijana palkinnon historiassa.

